Yritys

Ruokolahden apteekki on toiminut vuodesta 1927 lähtien. Ensimmäisen apteekkiluvan sai proviisori Elma E. Kariluoto.

Nykyisin apteekkarina toimii Aini Paakki, joka on apteekin toimiluvan haltija ja apteekin omistaja. Paakki on koulutukseltaan proviisori. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta. Paakilla on apteekkialan työkokemusta jo yli 30 vuoden ajalta, mistä ajasta hän on toiminut proviisorina noin 17 vuoden ajan sekä apteekkarina vuodesta 1996 alkaen. Proviisorin tutkinto ja apteekkikokemus ovat edellytyksiä apteekkiluvan saannille.

Työntekijöitä on apteekkarin lisäksi tällä hetkellä seitsemän. Opiskelijoiden ja sijaisten määrän mukaan henkilökunnan suuruus vaihtelee ollen yhteensä jopa kymmenen. Apteekkarin ohella apteekissa työskentelee yksi proviisori esimies- ja asiantuntijatehtävissä sekä opetusvastaavana. Farmaseutteja on neljä, jotka työskentelevät pääasiassa asiakaspalvelussa ja valmistavat lääkkeitä. Avustavissa tehtävissä toimii kaksi teknistä apteekkiapulaista.

Lakisääteisten perustehtävien lisäksi Ruokolahden apteekki pyrkii erikoistumaan lääkehoidon järkevään toteutumiseen (LHKA). Apteekissa toimivat astma-, diabetes- ja sydänyhdyshenkilöt, joiden vastuulla on ko. sairausryhmien uusimman tiedon hankkiminen, henkilökunnan koulutus ja kampanjointi asiakkaille mm. teemapäivien ja potilasyhdistysten luentojen muodossa. Apteekki toimii myös Kuopion yliopiston alaisena opetusapteekkina eli se tarjoaa opiskelijoille harjoittelupaikkoja.

Yhteystiedot

Ruokolahden apteekki

Liisanpolku 2                56100 Ruokolahti

puhelin:
(05) 434 1019
(05) 434 1018 apteekkari

Faksi: (05) 434 1369.

Sähköposti:
ruokolahden.apteekki
(a)apteekit.net

Apteekkari:
aini.paakki(a)apteekit.net

Menu

Etusivu
Yritys
Lääkkeet
Ravintolisät ja vitamiinit
Rohdosvalmisteet
Luontaistuotteet
Kosmetiikka ja hygienia

Apteekin toimintaperiaatteisiin kuuluu turvata asiakkaan oikea ja tarkoituksenmukainen lääkitys, johon lainsäädäntömmekin ohjeistaa. Yhteiskuntavastuuseen kuuluu tietysti edullisen ja taloudellisen lääkehoidon tuottaminen.

Apteekki tukee potilasyhdistyksiä pienillä rahasummilla sekä paikallisten, eri-ikäisten nuorten urheiluharrastusta, mm. salibandyseuroja.

Ruokolahden apteekki tekee yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa:
Lääkelaitos: www.nam.fi
Ruokolahden kunta: www.ruokolahti.fi
Kela: www.kela.fi
Suomen apteekkariliitto: www.apteekkariliitto.fi

Historiaa

”Ruokolahden apteekin historian itsenäisenä apteekkina katsotaan alkaneen vuonna 1927, jolloin 21. heinäkuuta proviisori Elma E. Kariluoto sai apteekkioikeuden Ruokolahden pitäjän Rasilan kylässä toimineeseen Vuoksenniskan apteekin (nykyistä Imatraa) haara-apteekkiin. Samalla haara- eli filiaaliapteekki sai itsenäisen apteekin statuksen. Yhtäjaksoinen toiminta alkoi tuolloin.

Asiakirjoista (mm. apteekin tarkastuspöytäkirjoista) käy ilmi, että Ruokolahden pitäjässä apteekkitoimintaa on ollut jo1800-luvun lopulta lähtien jossakin muodossa, ei itsenäisesti eikä yhtäjaksoisesti.  Ruokolahden pitäjän syntymävuodeksi on merkitty 1572, jolloin se irtaantui Jääsken suuresta pitäjästä.

Apteekkari Kariluoto kuoli vain 57-vuotiaana vuonna 1943. Häntä seurasi apteekkarina Ensio Saanila, joka proviisorina ollessaan toimi Viipurin sotilasapteekin johtajana. Apteekkari Saanila oli Ruokolahdella vuoteen 1953. Hänen jälkeensä aloitti apteekkari Signe Saalanne. Hänen aikanaan apteekki muutti v. 1954 kunnan omistamaan ”virastotaloon”, kivitaloon.

Apteekkari Saalanteen kuoltua apteekkioikeus myönnettiin proviisori Aune Paasille v. 1979, ja pian samana vuonna muutettiin uuteen kaupparakennukseen, ns. K-Halliin.

Apteekkari Paasin jälkeen apteekkarina toimi Katri Dahlsten, kunnes apteekki siirtyi minulle maaliskuussa 2005. Syksyllä 2005 kävi selväksi, että huoneisto on sopimaton tämän ajan apteekkitoiminnalle, joten muutto uuteen, ajanmukaiseen huoneistoon on odotettavissa lähimmän vuoden sisällä. Ja niin olemme vappuna 2009 muuttaneet uusiin, avariin, valoisiin ja ennen kaikkea ajanmukaisiin tiloihin Rasilan S-Marketin yhteydessä.

Varsinkin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, ennen ”virallisen” historian alkua, apteekkiliike joutui muuttamaan paikkaansa tämän tästä. Tarkastuspöytäkirjoista voidaan päätellä, että tulipalo oli useimmin syy, miksi apteekin väki joutui lähes taivasalle. Rakennukset olivat puisia. Lääkevalmistuksessa tarvittiin lukuisia tulenarkoja liuottimia. Kun vielä valaistus toimi öljy- ja myöhemmin petrolilampuilla, ja etenkin kun fosforitulitikut olivat hyvin herkkiä syttymään, aineksia tulipaloille oli paljon. Lisäksi tarkastuspöytäkirjoista käy ilmi, että ilmeistä piittaamattomuuttakin on esiintynyt, sillä aika ajoin apteekinhoitaja tavattiin työpaikallaan juovuksissa.

Vanhoja kuvia katselemalla ja asiakirjoja tai farmakopeoita tutkimalla saa kuvan, että kahdeksan kuluneen vuosikymmenen aikana apteekkilaitoksen murros on ollut sanoin kuvaamaton. Jo oman yli kolmekymmenvuotisen, tähänastisen urani aikana voin sanoa muutosten tapahtuneen ja tapahtuvan kiihtyvällä vauhdilla. Teollinen lääkevalmistus syrjäytti apteekkien oman valmistuksen. Lääketeollisuuden ja farmasian tutkimus on ulottuvuuksissa, joita en ole tiennyt olevankaan. Teollisuus on kansainvälistynyt; oppilasajaltani, 1970-luvun alkuvuosilta muistan kotimaiset nimet Orionin, Medican, Starin ja Leiraksen, ehkä muutaman muunkin.

1960-luvulla säädetty sairausvakuutuslaki ja 1970-luvulla säädetty kansanterveyslaki mullistivat suomalaisten terveydenhuollon. 1980-luvun alussa opeteltiin tietotekniikkaa luopuen samalla manuaalisesta reseptin kirjauksesta, johon kuuluivat selattavat lääkehinnastot (taksat), musteella kirjoitetut, kaunokirjoituksella säntillisesti kirjoitetut reseptipäiväkirjat (journaalit) sekä niin ikään käsinkirjoitetut, pitkät ja taitellut annosteluohjeet (signatuurit).

Nuorempi farmasistipolvi on menettänyt paljon, kun vanha ammattisanasto on jäänyt käytöstä. Tämän päivän termistö on arkisempi; kuitenkin oma ”työkieli” meillä on edelleen. Mystiikka puuttuu. Se, mikä ennen tehtiin petrolilampun hämärässä valossa, tehdään tänään lähes steriilissä, loiste- ja energialamppujen huikeassa valossa. 'Lege artis' (tehdä oikein, sääntöjen mukaan) on edelleen apteekkilaisten perussääntö.

Nykypäivää

1980-luvulla Euroopan yhdistymisen tullessa apteekkilaisten tietoisuuteen kuvittelimme muutosten koskettavan meitä vain vähän, mitä nyt piti opetella kemikaalitunnisteiden uusimista liimaamalla uudenlaisia numerotarroja purkkeihin. Kun valtioiden väliset rajat madaltuivat, jopa poistuivat, lääkehuollon ja siihen liittyvän lainsäädännön harmonisointi alkoi helpottaa eurokansalaisten liikkumista.

Kehitys on jatkunut ja jatkuu. Lääkevaihto eli geneerinen substituutio 2000-luvun alkupuolella vaikutti huomattavasti apteekkien toimintaan, ainakin suomalaisesta näkökulmasta katsoen. Lääkevaihdon perustavoite on alentaa yhteiskunnan maksamaa lääkekorvaussummaa, toisaalta pienentää kuluttajien lääkelaskua. 1.4.2009 käyttöön otettu viitehintajärjestelmä lisää säästöjä lääkekorvauksissa.

Nyt käynnistelemme sähköisen reseptin eli e-reseptin käyttöön ottoa. Apteekkilaisten legendaarinen käsialan tulkintataito alkaa hiipua historiaan, kun lähivuosina haemme asiakkaiden ”näkymättömiä” reseptejä valtakunnallisesta Kelan tietokannasta.

Apteekkiala on kuitenkin pysynyt yhtä kiehtovana ja haasteellisena kuin historiansa alussa. Joka päivä jokainen asiakas tuo oman lukunsa tähän jatkumoon. Ostipa hän paketin Buranaa tai ”kynäpakkauksen” Humiraa. Siina sen viehätys!

Aini Paakki 12.06.2009

Historiikki perustuu apteekkari Aune Paasin kokoamaan apteekin 60-vuotishistoriikkiin. Lisänä allekirjoittaneen ajatuksia historian kiitävästä kulusta 1970-luulta alkaen.